Keski-Pohjanmaan kamariorkesterin konsertti Kaustisen kamarimusiikkiviikolla toteutetaan maksuttomana suoratoistona Kaustinen-salista alkuperäisen aikataulun mukaisesti, perjantaina 4.2. klo 19.00.
Konsertista muotoutui solistivaihdoksen myötä todellinen kunnianosoitus suomalaiselle musiikille. Samalla se juhlistaa KPKO:n 50-vuotisjuhlavuotta sekä kaustislaisen viulunsoiton pääsyä Unescon aineettoman kulttuuriperinnön listalle. Orkesterin juuret ovat syvällä tässä elävässä perinnössä ja se on kasvanut maakunnan rikkaan musiikkielämän lippulaivaksi.
Kaustiselle 1970-luvun alkuvuosina suoraan Tokiosta muuttanut Pehr Henrik Nordgren vaikutti sävellystyönsä ohessa myös alueen kulttuurielämään. Hän perusti Kamarimusiikkiviikon ja oli pitkään sen taiteellinen johtaja. KPKO:n kotisäveltäjänä syntyi huomattava määrä jousiorkesterimusiikkia. P.H:n periksi antamattomuus vaikutti myös illan konserttipaikan, Kansantaiteenkeskuksen Kaustinen-salin syntyyn. Sali toteuttaa 1900-luvun alun kaustislaisen musiikki- ja purppuriperinteen puolestapuhuja Santeri Isokankaan ennustuksen: ”Kaustisella vielä kivetkin soi!”
Myös konsertin solistin, viulutaiteilija Kaija Saariketun musiikillinen koti on Kaustinen. Voitto Kuopion viulukilpailuissa v. 1980 sekä finaalipaikka Jean Sibelius -viulukilpailussa merkitsivät Kaija Saariketulle uran alkua. Siitä lähtien hän on esiintynyt laajasti omin konsertein, orkestereiden solistina ja kamarimuusikkona useimmissa Euroopan maissa, Yhdysvalloissa, Japanissa ja Venäjällä.
Illan orkesterin ja Kaija Saariketun tiet ovat kohdanneet usein vuosien varrella, aina hyvän yhteistyön merkeissä. Muisto Japanin Takefussa ex temporena pelimanniporukalla soitetusta Häihintulomarssista puhukoon puolestaan: varsinaisen konserttiohjelman päätyttyä ylimääräisenä kuultu kansanmusiikki kirvoitti yleisön hurjiin suosionosoituksiin. Kaijaa siteeraten: ”yleisö piti siitä hirveästi, ellei peräti törkiän kolokosti!”
Konsertin aloittaa Pehr Henrik Nordgrenin KPKO:lle ja Kaustinen-salin vihkiäisiin sävelletty juhlava Rock Score (Kallioon piirretty) vuodelta 1997. Seuraavana kuultava Eero Hämeenniemen Kamarikonsertto viululle ja jousille on sävelletty Kaija Saariketulle ja se sai kantaesityksensä vuonna 1998. Kaustisella aiemminkin vieraillut Eero Hämeenniemi on tuottelias säveltäjä ja kirjailija, joka tunnetaan paitsi intialaisen myös italialaisen kulttuurin ystävänä ja tuntijana. Hänen kiinnostuksensa jazz-musiikkiin kuuluu myös tässä kamarikonsertossa, joka antaa tilaa improvisaatiolle solistin lisäksi myös orkesterin sisällä.
Jean Sibeliuksen säveltämät kaksi melodraamaa eli säestettyä runoa syntyivät aikanaan pianistin ja lausujan esitettäviksi Sibeliuksen perheen ja ystävien musiikintäyteisissä illanvietoissa. Korppoossa kesällä 1887 sävelletty Trånaden (Kaiho) on Sibeliuksen laajimpia piano-osuuden sisältäviä teoksia. Se ja vuonna 1888 sävelletty täyteläinen luontokuvaelma O, om du sett ovat olemassa vain käsikirjoituksina Sibelius-museon arkistossa. Nämä kansallissäveltäjämme teosharvinaisuudet saavat nyt ensiesityksensä konsertin kapellimestarin, Tuomas Hannikaisen sovituksina lausujalle, jousille ja harpulle. Melodraamojen lausujana konsertissa on ennakkotiedoista poiketen Sixten Lundberg.
Kapellimestari Tuomas Hannikainen on palkittu useista suomalaisen musiikin levytyksistään.
Hän on tutkinut Jean Sibeliuksen käsikirjoituskokoelmia ja herättänyt huomiota monilla Sibelius-projekteillaan sekä levytyksillään. Viime vuonna Hämeenlinnan Sibelius-seura myönsi hänelle Sibeliuksen syntymäkotimitalin, jolla halutaan palkita säveltäjämestarin harvinaisia ja unohtuneita sävellyksiä esiin nostaneita taiteilijoita.
Konsertin päättää Nordgrenin Pelimannimuotokuvia, joka on epäilemättä yksi säveltäjänsä suosituimpia teoksia. Keski-Pohjanmaan Kamariorkesteri on esittänyt sen 130 kertaa Juha Kankaan johdolla kotimaan konserteissa sekä Euroopan ja Japanin kiertueillaan. Teos kantaesitettiin kokonaisuudessaan Seinäjoella v. 1976 ja tuolloin Kokkolan Orkesterin kapellimestarina oli Ylermi Poijärvi. Sävellyksen osat koostuvat vapaista mukaelmista vanhoja pelimannisävelmiä. Mukana ovat kolme Korsnäsin legendaarisen pelimannin, Erik Taklaxin (1856–1948) aikoinaan soittamaa polskaa sekä 1700-luvulta peräisin oleva Vanhan miehen menuetin teema.