
Pekko Aakko on 21-vuotias kirkkonummelaislähtöinen fagotisti. Tällä hetkellä hän suorittaa kandidaatin tutkintoa Saksassa, Mannheimin valtiollisessa esittävien taiteiden yliopistossa Ole Kristian Dahlin luokalla. Pekko valmistui Helsingin Konservatoriosta keväällä 2024, missä hän opiskeli Mikko-Pekka Svalan ohjauksessa.
Fagotinsoiton lisäksi Pekolla on lapsuudesta kansanmusiikkitaustaa. Hän vieraili perheensä kanssa usein kesäisin Kaustisella Näppärikursseilla ja kansanmusiikkifestivaalilla. Ensimmäinen soitin oli viulu, ja seitsemänvuotiaana se vaihtui harmooniin piano opintojen alkamisen myötä. Fagotinsoitto alkoi 13-vuotiaana Espoon musiikkiopistossa Noora van Dokin oppilaana.
Fagotti on puupuhaltimista matalin ja yksi orkesterin persoonallisimpia ääniä. Sen lämmin ja hieman karhea sointi taipuu monenlaiseen musiikkiin barokista nykypäivään. Fagotilla on monipuolinen rooli orkesterissa, sillä se usein toimii sekä bassoäänenä että melodisena solistina. Fagotin historia ulottuu 1600-luvulle, jossa sen edeltäjillä oli tärkeä rooli barokin ajan basso continuo-yhtyeessä. Soitin koostuu neljästä puisesta osasta, joiden lisäksi siihen liitetään metallinen s-putki, ja suukappale, eli rööri. Rööri koostuu kahdesta ruokolehdykästä, joiden välistä puhallettava ilma saa ne värähtelemään, näin syntyy ääni, jota fagotin putki muokkaa tummaksi ja pehmeäksi. Usein fagotistit valmistavat röörinsä itse, ja sopivan röörin rakentaminen ja hienosäätäminen on olennainen osa soittimen hallintaa. Orkesteriroolinsa lisäksi fagotilla on myös paljon soolo- ja kamarimusiikkirepertuaaria.
Viime vuosina Pekko on esiintynyt monien suomalaisten ammattiorkestereiden riveissä. Hän toimi keväällä 2026 sijaisena Kansallisoopperan orkesterin soolofagotistina. Pekko on aktiivinen kamarimuusikko, ja hän on esiintynyt useilla festivaaleilla, kuten Kamarikesässä, Fiskars Summer Festivalilla ja Bergen Festspilleneillä.
Pekko esiintyi yhtenä nuorista solisteista Radion sinfoniaorkesterin konsertissa Toukokuussa 2026. Hän on esiintynyt solistina myös Kauniaisten Orkesterin, Helsinki Concordian ja Wegelius Kamarijousten kanssa sekä Göteborgin sinfoniaorkesterin solistina Polstjärnepriset-kilpailun finaalissa. Kilpailukokemusta hänellä on niin Suomesta kuin ulkomailtakin.
Inspiraatiota musiikin tekemiseen Pekko löytää monista asioista. Joskus se on konsertti tai valovoimainen esiintyjä, mutta usein inspiraatio voi löytyä myös jostakin aivan muualta, kuten maalaustaiteesta tai luonnosta. Hänelle tärkeitä ovat itsensä ilmaisu musiikin kautta sekä kohtaamiset muiden esiintyjien ja yleisön kanssa.